Kognitiivinen käyttäytymisterapia
Kognitiivinen käyttäytymisterapia yhdistelee sekä käyttämisterapian että kognitiivisen terapian menetelmiä. Käyttäytymisterapiassa huomio kiinnittyy yksilön käyttäytymiseen ongelmatilanteissa sekä käyttäytymisen lyhyen ja pitkän aikavälin seurauksiin. Käyttäytymisterapiassa muutokseen sekä entistä tyydyttävämpään ja arvojen mukaiseen elämään pyritään mm. erilaisia taitoja vahvistamalla ja toisaalta vähentämällä ongelmia ylläpitävää käyttäytymistä. Kognitiivisessa terapiassa puolestaan tutkitaan yksilön ajatusmalleja ja uskomuksia, jotka osaltaan vaikuttavat tunne-elämään, kokemusmaailmaan ja käyttäytymiseen. Kognitiivisessa terapiassa pyritään luomaan uudenlaisia, joustavampia ja hyvinvointia tukevia ajatusmalleja.
Kognitiivinen käyttäytymisterapia sopii eri elämäntilanteissa oleville ja eri ikäisille ihmisille. Kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa keskeistä on löytää syy ja tarkoitus asiakkaan kokemus- ja tunnemaailmalle, ajattelulle ja käyttäytymiselle – mikään ihmisen käytös kun ei synny tyhjiössä. Tämän vuoksi asiakkaan ongelmatilanne kartoitetaan yksilöllisesti huomioiden mm. asiakkaan kehityshistoria, koetut haasteet menneisyydessä ja nykyhetkessä sekä ajankohtainen reagointi ongelman yhteydessä. Kun asiakas oppii ymmärtämään paremmin oman toimintansa taustoja ja syitä, myös tarvittava muutos on mahdollista saavuttaa helpommin, mielekkäämmin ja pysyvämmin. Asiakkaan vahvuudet, aiemmin hyviksi koetut toimintatavat ja hyvää elämää tukeva käyttäytyminen ovat työskentyssä myös keskeisessä asemassa.
Kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa sekä asiakkaan että terapeutin rooli on aktiivinen ja hyvän yhteistyösuhteen merkitys korostuu. Asiakkaalta toivotaan omaa motivaatiota muutokseen ja myös halukkuutta kokeilla uudenlaisia tapoja toimia arjessaan sekä uskallusta sanoittaa omia kokemuksiaan ja ajatuksiaan terapiasuhteessa. Terapeutti ei yksipuolisesti neuvo tai painosta asiakasta saati pidä omana tietonaan tulkintojaan, vaan terapiasuhdetta kuvastaa läpinäkyvyys, luottamuksellisuus ja ennen kaikkea yhdessä tekeminen asiakkaan toiveita kuunnellen.
Terapiatyöskentely aloitetaan laajalla kartoittamisella ja käyttäytymisanalyysien luomisella. Työskentelylle asetetaan kartoituksen jälkeen selkeät, mahdollisimman konkreettiset tavoitteet. Kognitiivinen käyttäytymisterapia voi käytännössä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että havainnoidaan oman käyttäytymisen lyhyen ja pitkän aikavälin seurauksia, pyritään löytämään paremmin omaa hyvinvointia tukevia toimintamalleja, harjoitellaan tunteidensäätelytaitoja ja opetellaan joustavampaa ja myötätuntoisempaa ajattelua itseä kohtaan. Usein terapian aikana tehdään myös kotitehtäviä käyntien välillä, mikä edesauttaa uusien taitojen oppimista ja sulauttamista arkeen.
Kelan kuntoutuspsykoterapia kestää tyypillisesti 1-3 vuotta ja käynnit toteutuvat noin kerran viikossa. Psykoterapiaa on mahdollista toteuttaa myös ilman Kelan kuntoutuspäätöstä räätälöidysti lyhytkestoisempana, esim. 10-20 käyntikerran ajan. Tarjoan myös yksittäisiä tukikäyntejä esim. kriisitilanteissa, joskus muutama keskustelukäynti voi olla riittävä tuki.